Kesän alussa istuin Joblinkin neuvotteluhuoneessa työhaastattelussa. Pöydän ympärillä istui jännittyneitä työnhakijoita, kertomassa itsestään ja toivomassa uutta työpaikkaa. Toivoin kaikkien hakijoiden onnistuvan, sillä olin itse kutsunut heidät paikalle. Minun ei tarvinnut jännittää, koska istuin ensimmäistä kertaa itse työnantajan puolella, Lauran avustajana.
Kun aloitin Joblinkillä keväällä 2015 en arvannut, että kaksi vuotta myöhemmin istuisin toimistolla vastaamassa tuleviin työhakemuksiin. Ensimmäisen työvuoron jännitys on vaihtunut ansioluetteloiden lukemiseen, ikärajatestien pitämiseen ja työvuorojen kirjaamiseen koneelle. Vanhan kassajärjestelmän tuskaiset koodit ovat vaihtuneet itsepalvelukassoihin ja pikanäppäimiin. Kahdessa vuodessa on muuttunut paljon.
Lähetin keväällä sähköpostin Hannalle kysyäkseni mahdollisista työtehtävistä toimistolla. Opiskelen kauppatieteitä ja olin ollut jo kaksi edellistä kesää Joblinkin palveluksessa kassan puolella, joten olin valmis uusiin haasteisiin. Ilokseni sain myöntävän vastauksen ja olen kesän ajan työskennellyt sekä toimistolla, että kassalla. Paitsi että toimistotyöt tuovat mukavaa vaihtelua kassa-arkeen, olen saanut mahdollisuuden oppia yrityksen toiminnasta enemmän. Eniten minut on vakuuttanut tiimin ihmisläheisyys.
Toimistolla todella tunnetaan tekijät. Vuoroja jaettaessa mietitään tekijän osaamista, aikataulua, ja työmatkan pituutta. Muistetaan missä kaupoissa tekijä on aiemmin ollut, jotta työpaikka ja -kaverit olisivat mahdollisimman tuttuja. Kaikkien toiveita kuunnellaan ja toteutetaan mahdollisuuksien puitteissa. Asiakasyritysten kanssa on hyvät suhteet, joita on helpoin ylläpitää, kun työvuoroon on lähettää iloisia ja reippaita ihmisiä, eikä arkeen kyllästyneitä työhevosia. Joblinkillä se onnistuu hyvin.
Kuljin töihin Satamatalon toimistolle sporalla. Kesäaamuinen Helsinki, tuomiokirkko, Kauppatori, ja perillä odottava mukava työympäristö tekivät kesätyöstäni loputtomasti paremman. Oli ilo seurata, miten hyvällä hengellä toimiston väki tulee töihin ja hymyilee ongelmienkin kohdatessa. Yksi isoista opetuksista minulle olikin se, että työstään todella täytyy nauttia. Kaikki muuttuu heti helpommaksi, ja työn jälki paranee. Se on opinto-ohjaajien viljelemä klisee, mutta pitää todellakin paikkansa.
Oma Joblink-urani päättyy nyt tällä erää tähän. Niin kuin se päättyi viime kesänäkin. Ja sitä edellisenä. En aiemminkaan suunnitellut palaavani takaisin Joblinkille, mutta täältä on aina tarjottu minulle sopiva mahdollisuus. Tämä kesä on lisäksi osoittanut minulle, että kun tekee työnsä hyvin, voi Joblinkillä edetä myös vaativampiin ja vastuullisempiin tehtäviin. Aika näyttää, palaanko takaisin Joblinkin palvelukseen. Tulevaisuus on auki.
Eemil
